Lykin yläkoulun 9k-luokkalaiset Heidi Vierumäki ja Mira Keränen kertovat laskeneensa jo lukion matematiikan 1. kurssin sekä Todennäköisyys ja tilastot -kirjan, joka on nykyisessä opetussuunnitelmassa lukion 6. kurssi, tulevassa 10. Parhaillaan kumpikin opiskelee lukion toista kurssia. Mistä oikein on kyse?

IMG_4084

9k-luokka on opiskellut matematiikkaa koko yläkoulun ajan omatoimisen ryhmäoppimisen pedagogiikan mukaisesti opettajansa Suula Arppen ohjauksessa. Julkisuudessa tätä tyyliä on kutsuttu usein myös yksilöllisen oppimisen opetusmalliksi. Menetelmän tavoitteena on antaa oppilaiden edetä matematiikassa omassa tahdissa, jolloin opettaja voi siirtyä luokan edestä luennoimasta vahvemmin tukemaan oppilaiden yksilöllistä oppimista. Menetelmää on Suomessa tehnyt tunnetuksi muun muassa Mensa-palkinnon saanut matematiikan ja fysiikan opettaja Pekka Peura. Aiheesta voi lukea lisää Peuran www-sivuilta.

”On ollut kivaa edetä itsenäisesti lukion matikan kursseihin asti, koska nyt voin laskea omaan tahtiin, eikä minun tarvitse odottaa muita. On myös ollut kivaa saada vähän enemmän haastetta tehtäviin”, kertoo Mira Keränen.

”Tässä saa hyvää harjoitusta lukiota varten, jossa pitää pitää huolta omasta opiskelusta. Lisäksi saa helpotettua lukion matikan tulevaa työmäärää”, komppaa Heidi Vierumäki.

Etenemistä omaan tahtiin

Omatoimisen ryhmäoppimisen mallissa oppilas lukee ensin itsenäisesti käsiteltävästä aiheesta ja alkaa sen jälkeen tehdä tehtäviä esimerkkien avulla. Jos oppilas kokee, ettei ymmärrä aihetta eikä osaa tehdä tehtäviä, hän kysyy apua luokkatoveriltaan tai opettajalta. Jokaisesta käsiteltävästä kappaleesta on tietty määrä tehtäviä, joista suurimman osan saa itse valita. Opettaja kiertää koko ajan luokassa vastaamassa kysymyksiin ja tarkistamassa, että oppilaat ymmärtävät opiskeltavan asian.

Oppimista tarkkaillaan myös pienillä testeillä, jotka eivät vaikuta arvosanaan, ja joita oppilaat tekevät omaan tahtiin 4 – 5 kappaleen välein. Oppilaat tarkastavat itse testit valmiin pisteytysohjeen avulla ja näyttävät tuloksen opettajalle. Näin oppilas saa tarvittaessa heti tiedon siitä, jos tehtävä olisi pitänyt tehdä toisin ja näkee, mitä asioita vastaukseen tulisi antaa sekä myös mahdollisesti sen, mikä meni pieleen. Opettaja saa samalla tärkeää tietoa oppilaan oppimisvaiheesta ja voi näin kiinnittää oppilaan huomion mahdolliseen ajatus-, toiminta- tai merkintävirheeseen. Joistakin aiheista käydään myös yhdessä koko luokan kanssa kertaava osio, jossa kiinnitetään huomio hankaliin kohtiin. Oppilaat tekevät myös varsinaiset kokeet omaan tahtiin. Näin he saavat mahdollisuuden suunnitella ja aikatauluttaa itse oppimistaan.

Omatoiminen ryhmäoppiminen mahdollistaa jokaisen oppilaan etenemisen omalle tasollaan sopivalla tahdilla. Tällöin nopeammat oppilaat pystyvät etenemään vauhdikkaammin eivätkä he turhaudu. Myös hitaammat oppilaat hyötyvät tästä menetelmästä, koska he saavat rauhassa opetella ja harjoitella käsiteltäviä aiheita, ja opettaja myös ehtii auttaa heitä enemmän. Jos jokin asia tuntuu erityisen vaikealta, voidaan siihen kiinnittää enemmän huomiota ja antaa oppilaalle aikaa omaksua vaikeaksi koettuja käsitteitä.

Yksi menetelmän pyrkimyksistä on se, että oppilaat oppivat ottamaan itse vastuuta oppimisestaan. Samalla he saavat mahdollisuuden vaikuttaa omaan oppimistahtiinsa ja myös suunnitella omaa etenemistään tiettyjen ajallisten reunaehtojen puitteissa. Oppilas voi esimerkiksi siirtää kokeen viikolla eteenpäin, jos edessä on monta muutakin koetta.

”Yritän koko ajan kehittää tätä menetelmää, jotta oppilaat saisivat minulta parhaan mahdollisen tuen ja avun. Mielestäni kyseisellä opiskelumallilla oppilaat saavat onnistumisen kokemuksia ja tulevat itsevarmemmiksi laskemisen suhteen. Malli ei sovi ihan kaikille, kuten ei perinteinenkään opetus, mutta useimmat tykkäävät. Oppilaat ovat motivoituneempia ja tekevät tehtäviä innokkaammin kuin perinteisessä opettajajohtoisessa menetelmässä”, kuvaa matematiikan opettaja Suula Arppe.

Entä mitä 9k:laiset Heidi ja Mira aikovat tulevaisuudessa? Mira on hakenut Ressun lukioon, muttei ole tehnyt suunnitelmia vielä sen pidemmälle. Heidi haki Lykin lukion Kansainvälisen liiketoiminnan linjalle. ”Haluan sen jälkeen oikeustieteelliseen lukemaan yritysjuridiikkaa”, hän kertoo.

Toivotamme Heidille, Miralle ja kaikille peruskoulunsa päättäville ysiluokkalaisille tsemppiä viime rutistuksiin sekä onnea ja menestystä jatkoon!

Anna Saurama ja Suula Arppe